Osaaminen osa IV: Just make up your mind!

Kohta on loma mutta aikani jahkailtuani päätin kirjoittaa vielä yhden osaamispostauksen kevään sarjaan. Tänään kirjoitan nimittäin päätöksentekokyvystä.
Riippumatta työntekijän roolista tai asemasta, työpäivät pitävät sisällään lukuisia päätöksiä, joita teemme yleensä tiedostamatta, luontevana osana työtä. Joitakin ne stressaavat enemmän, joitakin vähemmän. Se kuinka usein ja kuinka pitkäksi aikaa pysähdymme päätöksen äärelle, riippuu nopeasti ajatellen kolmesta tekijästä:

• Kuinka kokeneita olemme tekemään ko. asiaan liittyviä päätöksiä (onko tilanne tuttu vai uusi).
• Kuinka paljon päätökseen vaikuttavaa informaatiota meillä on käytössämme.
• Kuinka nopeasti päätös pitää tehdä.

Kun asiaa kuitenkin miettii tarkemmin, noita kolmea asiaa tärkeämmäksi nousee sittenkin ehkä toisaalta se, miten laajasti ajattelemme päätöksentekotilanteessa (tiedämmekö mitä emme tiedä) ja toisaalta se miten suhtaudumme tilanteeseen. Uskon että nämä kaksi lopulta vaikuttavat eniten siihen, miltä päätöksentekokykymme käytännössä ulospäin muille vaikuttaa ja miten kyvykkäinä meitä tällä alueella pidetään. Eli:

• kuinka hyvin ymmärrämme mitä informaatiota tarvitsemme päätöksen teon tekemiseksi (mitä enemmän ymmärrämme sitä mitä emme tiedä, sitä enemmän tilanne yleensä hirvittää)
• kuinka paljon olemme valmiita ottamaan riskiä ja kestämään väärän päätöksen mukanaan tuomaa häpeää ja pettymystä.

Riskinottokyky osana päätöksentekoa tosin realisoituu vasta sitten kun päätös vaaditaan nopeasti, sillä on laajat vaikutukset ja se pitää tehdä vähällä informaatiolla. Mitä enemmän tuossa hetkessä henkilöllä on taustalla kokemusta vastaavista päätöksentekotilanteista, sitä vähemmän stressiä  se todennäköisesti aiheuttaa ja sitä vähemmän henkilö edes ajattelee sitä riskinottotilanteena.
Päätöksentekokyky osaamisena on siis yhdistelmä stressinsietoa, nopeutta, kokonaisuuksien ymmärtämistä (ks. edellinen kirjoitukseni: https://www.linkedin.com/pulse/osaaminen-osa-iii-isot-kokonaisuudet-what-outi-sivonen?trk=prof-post ), sekä tähän liittyen kykyä hankkia ja omaksua informaatiota eri lähteistä. Ja tietysti sitä kokemusperäistä osaamista päätöksentekotilanteista.
Ja kaikkein tärkeintä on mielestäni ymmärtää milloin päätös ylipäätään tarvitaan. Lisätään siis listalle vielä oikean ajoituksen merkitys (“kunhan joku nyt päättäisi edes jotain!”)